Aamutoimien jälkeen jalkaudumme jälleen kaupungille. Meillä on koko päivä aikaa tutustua kaupunkiin ja ainakin linna on päätetty käydä katsastamassa. Sää on pilvinen, mutta ei onneksi sada. Linnan ympärillä hyörii jonkin verran väkeä. Näyttäisi, että koululaisiakin on luokkaretkellä tai muuten vaan tutustumassa nähtävyyteen. Ostamme liput € 8,50 /hlö.
Linnakierros alkaa toisesta kerroksesta ja kuljemme läpi restauroitujen huoneiden. Seinillä on maalauksia ja erilaisia posliinisia esineitä mm. Venäjän tsaari Nikolain lahjoittamia koristeellisia lattiavaaseja. Linna on tälläkin hetkellä korjaustöiden alla ja jotenkin paikka ei ihan hirveästi sykäytä. Linnan kunnostus kestänee todennäköisesti vuosia ja uusia tiloja avautuu yleisön nähtäväksi sitä mukaa kun niitä valmistuu. Ulkoalueet linnan ympärillä olivat kauniit mutta kyllä nostokurki vähän häiritsi näkymää. Linnasta pois lähtiessämme saimme kuulla ooppera Aidan harjoituksia. Ensi-ilta oli luvassa heinäkuun puolella ja kyseessä siis ulkoilma-areena.
Kellon ollessa puolipäivä päätimme etsiä itsellemme lounaspaikan. Se löytyi raatihuoneen torin laidalla olevasta kahviosta millä oli pöytiä myös ulkosalla. Tällä kertaa vuorossa oli curry-wurst paahtoleivän kera. Annos maistui kaikille seurueen jäsenille. Tämän jälkeen askel suuntasi aukion toisella laidalla olevan katedraaliin. Kirkko oli evankelis-luterilainen ja sisältä pelkistetty, mutta silti arvokkaan oloinen.
Kirkossa oli mahdollisuus paria euroa vastaan päästä nousemaan kellotapuliin/torniin ja päätämme kavuta sinne. Portaikko oli jokseenkin kapeaa kierreporrasta, mutta nousua avitti rautakaide. Kellot eivät onneksi soineet siinä kohtaa kun ne ohitimme ja jatkoimme matkaa näköalatasanteelle. Se sijaitsi 45 metrin korkeudessa ja koko tornilla korkeutta 117,5 metriä. Näin kertoi vanha lady joka meiltä pääsymaksun rahasti. Tasanteen pystyi kiertämään ympäri ja näin pääsi katsomaan kaupunkia joka suunnasta. Niinkuin yleensä, alaspäin tulo otti enemmän jaloille kuin ylös kapuaminen.
Matka takaisin hotellille kulki pankkiautomaatin ja kauppakeskuksen kautta takaisin hotellille. Ritter sportia piti saada ostettua kotiin tuomisiksi. Pienten ettosten jälkeen valmistauduimme lähtemään päivälliselle. Paikaksi oli valikoitunut italialainen ravintola Kristina mikä oli hotellimme välittömässä läheisyydessä. Seurueen miesväki valitsi pastaa ja naisväki pizzaa viinin kera. Ruoka oli hyvää ja rohkaisi vielä tilaamaan jälkiruuatkin. Ehdottomasti paikka minne mennä uudelleenkin jos kaupunkiin toisen kerran osuu. Teemme vielä visitiin rautatieasemalle missä olisi mahdollista nauttia jonkinlainen aamiainen jos hotellin aamiaishintaa (€ 13/hlö) ei huvita maksaa.
Lähtötunnelmat ovat aistittavissa ja hotellin päästyä alkaa viimeiset pakkaustoimet. Jalkaudumme respaan maksamaan saatavat ja miesväki lähtee noutamaan pyörät parkkihallista. Startti hotellin edestä melko tarkkaan klo 21:00. Tankkaamme pyörät heti kun ensimmäinen huoltoasema osuu kohdalle. Siitä matka jatkuu idyllisiä pienempiä teitä kohti Travemündea. Keli on täysin tyyni ja aurinkoinen. Lämpötilakin yli 20 astetta. Matkaamme hetken matkaa myös moottoritietä missä muuta liikennettä ei juuri nimeksikään. Tämä saa toisen pyöräkuskin intoutumaan ja nostamaan nopeuden hetkellisesti yli 200 km/h:ssa. Pitihän sitä tietysti koittaa. Kyytiläisenä voin todeta, että siinä nopeudessa en matkaa tekisi.
Satamaan ajetaan ohjeen mukaan ja pian Travemünden tunnelin jälkeen meidät yllättää Umleitung (kiertotie). Tässä välissä tie jota olimme satamasta lähteneet oli laitettu poikki. Pienen harharetken jälkeen löydämme kuitenkin oikean reitin satamaan ja lähtöselvityksen jälkeen liitymme muiden motoristien (15 pyöräkuntaa) jatkoksi klo 23:00. Melko tarkkaan klo 23:30 saattoauto tulee motoristit noutamaan ja ohjaa laivaan kannelle 7. Lähtöselvityksessä oli saatu lappunen mikä kertoi, että hytit eivät laivalla vielä ole valmiina joten kannattaa rantautua kahvioon tai baariin aikaa kuluttamaan kunnes kuulutus kertoo hyttien olevan valmiina. Tämä sopii meille ja kuskitkin saavat viimein kurkun kostuketta. Kiirehän ei ole mihinkään koska laiva on Vuosaaren satamassa vasta to 23.6. klo 9:00. Matkailu avartaa mutta kieltämättä on hyvä fiilis olla kotimatkallakin.
Keskiviikko 22.6. laivalla
'Ilta' venähti baarissa sen verran myöhäiseksi, että aamulla unikin maistui seurueelle. Niin mies- kuin naisväkikin oli sopinut, että päivä aletaan visiitillä saunaan. Näin myös tehtiin. Naisten saunassa lisäksemme kaksi naisihmistä, joten isompaa ruuhkaa ei saunan lauteille tai porealtaaseen muodostunut. Saunan kiuas ei mikään tehopakkaus ollut, mutta kyllä sieltä jonkinlaiset pihinät sai aikaiseksi. Miesväen palaute omasta saunasta oli saman kaltainen kuin menolaivalla eli kiuas oli parhaat päivänsä nähnyt eikä suomalaisittain voinut puhua saunasta ollenkaan.
Saunan jälkeen on aika suunnistaa brunssille. Kello on jo lähes puolipäivä joten brunssitarjonta on jo lounasta vastaavaa evästä: perunamuusia, lihakastiketta jne. Menomatkalla tuli jo todetuksi, että ateriapaketin ostaneen matkustajan ei todellakaan tarvitse nähdä nälkää. Korttipakka on kulkenut koko matkan mukana, mutta vasta tänään on laivalla aikaa kaivaa ne esiin ja ottaa useampi kierros huutokauppaa. Tutustumme myös taxfreen tarjontaan ja mukaan tarttuu pientä tuliaista. Naisväki uhmaa myös moottoripyörien tavaratiloja ja keski-Suomeen lähtee mukaan 3 l valkoviinilaatikko ja Vesilahteen himoittu Hendrick's Gin. Aikaa kulutetaan myös baarissa kuuntelemassa esiintyvää Slowlyriders bändiä. Illallinen laivan ravintolassa on jälleen monipuolinen ja myös olut sekä viinit kuuluvat tarjoiluun.
Torstai 23.6. laiva saapuu Helsinkiin Vuosaareen
Hyvin nukutun yön jälkeen on aika käydä nauttimassa aamiainen ja palata sen jälkeen hyttiin laittamaan kamat kasaan ja lähtövalmiiksi. Vallitseva sää näyttää oikein houkuttelevalta: aurinko paistaa ja taivas on sininen. On hyvä fiilis kotiinpaluusta.
|
Näkymä hytistä Vuosaaren satamaan |
|
|
|
Kuulutus kertoo, että laiva saapuu satamaan aikataulun mukaisesti klo 9, mutta autokannelle on lupa mennä vasta erillisen ilmoituksen jälkeen. Lähdemme kuitenkin katsomaan josko kannelle jo pääsisi ja niin oli kyllä ehtinyt tekemään jo muutama muukin motoristi. Ulosajo laivasta onnistuu vasta kun mm. yksi kontti on käyty noutamassa pois edestä ja jonkin verran autoja päästetty ennen meitä. Noin klo 9:40 olemme kuitenkin matkalla kotia kohti. Kuinka ollakaan sää muuttuu pilviseksi ja ennen Hämeenlinnaa saadaan jo sadetta. Pyörien tankkaus suoritetaan Iittalan Shellillä ja siitä matka jatkuu ripeästi Vesilahteen.
Seurueen toinen pariskunta jatkaa kahvittelun jälkeen matkaansa kotiin keski-Suomeen. Kotimatka oli kuulemma todella vetinen, mutta onneksi oman saunan lämpö karkottaa kylmyyden. Tahoillamme valmistaudumme keskikesän juhlaan ja matkamuistelot vietetään sopivan ajankohdan tullen.