Translate

torstai 30. kesäkuuta 2016

Kotiinpaluun lähestyessä vielä yksi kaupunki Schwerin 20.6.

Miesten seuratessa formula-kisaa, seurueen naisväki tutkaili Saksan karttaa sekä surffasi netissä seuraavan kohteen löytämiseksi. Tässä yhteydessä tuli löydetyksi sivusto eupedia.com, mikä ei meille entuudestaan ollut tuttu. Sivuston ja kartan avulla kohteeksi valikoitui kaupunki nimeltään Schwerin. Sen etuna sopiva etäisyys Travemündesta (reilu 80 km) sekä kaupungissa oleva 'herttuallinen linna'. Schwerin on myös Mecklenburg-etu-Pommerin pääkaupunki.

Otamme siis Bremenistä suunnan Schweriniin navigoiden kaupungista ulos isoja teitä välttäen. Keli on aurinkoinen ja lämpöä n. 20 astetta mikä on sopiva moottoripyörän kyydissä olijoille. Tiet ovat hyvässä kunnossa ja paikoitellen puut luovat varjoisan kujan matkalaisten ylle. Samojen varjojen suojissa on siellä täällä pari asuntovaunua ja yksi vanha asuntoauto. Liekö sitten Hampurin läheisyyden vaikutusta, mutta tarjolla näyttäisi olevan naisseuraa!?!

Päivän ensimmäinen tankkaustauko pidetään Rotenburgissa ja täältä matka jatkuu Amelinghauseniin missä kevyt lounas Flammkuchenin merkeissä. Matka jatkuu maalaismaisemissa kohti Schweriniä ja kaupungin liepeillä pysähdymme laittamaan edellisenä iltana booking.comin kautta varatun hotellin (InterCityHotel Schwerin) osoitteen puhelimen navigaattoriin. Navigointi tyssää lähes alkumetreillä tietyöhön minkä johdosta päädymme umpikujaan. Reitti hieman pitenee, mutta hotelli kuitenkin löytyy. Alun alkaen olisi pitänyt navigoida rautatieaseman opasteiden mukaan, koska se sijaitsee hotellin välittömässä läheisyydessä.

Kirjaudumme sisään hotelliin n. klo 16. Samalla sovimme, että pidämme toisen 2 h huoneen seuraavana päivänä siihen saakka, kunnes on aika startata kohti Travemündea ja Finnlinesin terminaalia. Siitä ilosta pitää maksaa vrk hinta huoneestä mikä täällä on 65 euroa. Aamiainen maksaa erikseen 13 eur/hlö ja se ei näin jälkikäteen arvosteltuna sijoitu matkan top 3:een.

Hotellimme


Hotellin edustalla olevalla aukiolla oleva suihkulähde patsaineen "Rettung aus Seenot"


Keli on edelleen aurinkoinen ja lämmin joten nopea siistiytyminen huoneessa ja jalkautuminen kaupungille ja terassille. Juomia nauttiessa tutustumme Tripadvisorin avulla ravintolatarjontaan ja päädymme suuntaamaan Altstadtbrauhausiin murkinalle. Nuori tarjoilija-neitonen palvelee meitä juoheasti englanniksi tuoden myös englanninkielisen ruokalistan. Kyse ei ole mistään gourmet-paikasta vaan täällä tarjotaan melko konstailematonta maukasta ruokaa.

Ilta on vielä nuori ja päätämme suunnistaa kauppakeskukseen Schlosspark Center Marienplatzille. Toiveissa on löytää Saksan maajoukkueen väreissä oleva t-paita muistoksi käynnissä olevista jalkapallon EM-kisoista. Löydämme kauppakeskuksesta Intersportin ja sieltä löytyy myös toivottu paita. Naispuolinen myyjä tiedustelee englanniksi mistä päin olemme ja kun vastaamme Suomesta, niin hän kertoo olleensa v. 2006 puoli vuotta Suomessa Kauhavalla. Vaihdamme muutaman sanan ja toivotamme hänet uudelleen tervetulleeksi vierailemaan Suomessa. Pitkä päivä väsyttää, mutta yömyssyt nautimme Kabana-Barissa.
Maisemaa  

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Kaupunkilomalle Bremeniin 18.6. & 19.6.

Illalla pohdimme mihin suuntaamme seuraavaksi ja Bremen sai kannatusta. Päätämme siis lähteä Xantenista kohti Bremeniä, missä vietämme seuraavat 2 päivää. Säät ovat koko matkamme ajan olleet epävakaiset ja napakka sadekuuro yllättää matkalaiset. Seurueemme toinen pariskunta päättää pukea sadeasut sillan alla parkissa. Se on hyvä juttu, koska yleensä keli paranee moisen pukemisjumpan jälkeen nopeasti. Niin nytkin.
Maisemallisesti liikutaan Saksan vilja-aitassa. Viljelyspinta-alaa on paljon ja kaikki lajikkeet edustettuna. Maisemassa on myös tuulivoimaloita sekä aurinkopaneeleita talojen ja navettojen katoilla. Tälläkin matkalla joudumme kahdelle eri kiertotielle (Umleitung). Siinä kun Suomessa suljetaan toinen ajokaista ja liikenne sujuu toista pitkin, niin Saksassa suljetaan koko tie ja ohjataan kulku kiertotien kautta. Kierto saattaa olla kymmeniä kilometrejä pitkä. Pääsääntöisesti ne on kuitenkin hyvin opastettu.
Lähellä Bremeniä Cloppenburgissa ajamme pyörät parkkiin ja jalkaudumme etsimään sopivaa lounaspaikkaa. Se löytyy lähes heti tien toiselta puolelta ja jokainen löytää mieleistään evästä. Jälkiruuat nautitaan tien toisella puolella olevassa italialaisessa jäätelökahvillassa. Tämän jälkeen edessä on matkan vaikein osuus eli löytää oikea sisäänmeno kaupunkiin ja hotelliin, mikä edellisenä iltana varattiin booking.comin kautta.
Kännykän navigaattoria apuna käyttäen löydämme vain yhden harhailun jälkeen hotellille (Five Seasons Design hotel Bremen) ja täälläkin moottoripyörät saa sisäpihalla olevalle parkkialueelle parkkiin.


Kirjaudumme sisään ja myös maksu tapahtuu heti. Palvelu on kuitenkin tehokasta ja avainkortit kädessä suuntaamme 4. kerrokseen. Respa printtasi heti myös wifi-tunnukset eikä niitäkään tarvinnut erikseen kysellä.
Tervetulomaljat kaupunkiin nautitaan hotellin aulabaarissa. Sen jälkeen lyhyt visiitti vanhaan kaupunkiin mikä tällä kertaa on erilaisten restaurointien käsissä (mm. Raatihuone ja Liebfraukirche). Ilta edennyt ja nälkä kasvanut. Niinpä palaamme lähellä hotellia sijaitsevaan suosittuun turkkilaiseen ravintolaan. Ruoka on hyvää, mutta sitä on aivan liian paljon. Ei olisi pitänyt sortua alkuruokiin laisinkaan. Täällä ei lauantai-saunaa ole tarjolla, joten on aika painua unten maille. Sunnuntaina on koko päivä aikaa tutustua paremmin kaupunkiin.

Schnoor, Bremen
Sunnuntai 19.6. Bremenissä

Hotellin aamupalasta kannatti ehdottomasti maksaa 10 euroa/hlö. Valikoimaa on paljon ja meikäläisittäin erikoisuutta edusti appelsiinipuristin mikä teki mehun lasiin suoraan tuoreista appelsiineista. Ei ollut siis mitään vedellä jatkettua litkua.



Aamupalan jälkeen suuntaamme kaupungille tarkoituksena kurkistaa ainakin kaupungin tuomiokirkon sisälle. Käynti kirkossa ei kuitenkaan onnistu suunnitellusti koska sisään ei pääse kirkonmenojen aikaan. Ihmetyttää myös keskelle vanhaa kaupungia ilmestyneet 'aitarakennelmat'. Kyse on Deutsche Postin naisten juoksusta, mistä meillä ei ole sen tarkempaa tietoa. Bremenin soittoniekat muistomerkki osuu kuin vahingossa kohdalle ja siitä asiaankuuluvasti muutama kuva puhelimen muistiin. Hotellin respa oli käyntikohteeksi suositellut myös Schnooria (taiteilijoiden ja kädentaitajien kaupunginosa) ja suuntaamme sinne. Vaikutelma on viehättävä kapeine kujineen ja sunnuntaihin aukeavine puoteineen. Valitettavasti sadekin meidät jälleen tavoittaa ja katsomme viisaammaksi suunnata lähibaariin sitä karkuun. Kyse on jälleen vain sadekuurosta ja jalkaudumme pian takaisin kiertelemään ja katselemaan mitä paikalla on tarjolla. 
Hauska patsas Schnoorin alueella

Vaikka aikaa on jo vietetty Saksan maalla, niin wurstille on vielä tilaa. Suuntaamme takaisin kirkon nurkille ja siellä nähdylle makkarakojulle. Lounas koostuu paistetusta bratwurstista sämpylän välissä, perunasalaatista ja kivennäisvedestä. Pikalounas maistuu ja vuorossa on uusi yritys tuomiokirkolle, mutta meitä ei vieläkään onnista. Pitää odottaa klo 14 ovien aukeamista. Tripadvisoria tutkiessa vastaan oli tullut Hofbräuhaus Bremen ja päätimme lähteä sitä etsimään. Osoite ei ollut kaukana ja se melkein löytyi; turisti löysi itsensä sisälle baariin sisäpihan terassin kautta. Vastassamme oli todella ystävällinen baarimikko joka katsoi asiakseen kysyä mistä päin olimme. Kun olimme kertoneet olevamme Suomesta, niin baarimikko kiikutti iloisena suomenkielistä ruokalistaa. No, tällä kertaa oli kyse vain juomista ja nekin pöytään nopeasti kannettiin. 
Sen verran hyvä fiilis jäi HB Bremenistä, että päätämme jo päiväaikaan tulla tänne illalliselle.


Viimein vierailu St. Petri Domissakin onnistuu ja jälleen voimme vain ihmetellä kirkkojen suuruutta ja sitä kuka nämä valtavat rakennelmat on aikanaan rakentanut. Seurueen miesväki muistaa yht'äkkisesti,  että F1 kilpailu ajetaan tänään sunnuntaina klo 15 paikallista aikaa Bakussa. Lähdemme suuntaamaan hotellille, mutta päiväkahvit poiketaan matkan varrella nauttimaan Tuulimylly -kahvila/ravintolassa. Jäätelöt ja omenastruudeli maistuvat, mutta uunissa paistettu juustokakku ei oikein ihastuta. Hotellin respassa on työvuorossa pirteä naishenkilö ja häneltä kysymme, näkyykö formulat miltään kanavalta. Aikansa tv:tä selattuaan kanava löytyy ja miesväki jää kisaa oluen kera seuraamaan. 
Ei päässyt Räikkönen palkintopallille, mutta tiukoille meni.

Päivällä tehdyn päätöksen mukaan suuntaamme takaisin Hofbräuhausiin illalliselle. Tällä kertaa ihan pääoven kautta. Tarjoilu on ystävällistä ja ruoka maistuvaa vaikka kukaan ei uskataudu listalta mitään possunpotkaa tilaamaan. Takaisin hotellille suuntaamme Schlachten rantapromenadin kautta. Matkalla pysähdymme terasille nauttimaan Jägermeisterit ja ihailemme auringon laskua joella (Weser).

Tuulimylly kahvila

Kyllä, Bremen vaikuttaa todella ihastuttavalta kaupungilta ja jos Ryanair tänne turisteja lennättää, niin varmasti jossain kohtaa tulemme uudelleen. Totta kuitenkin se, että sunnuntaina ei ole mitään shoppailumahdollisuuksia tarjolla, mutta ruokaa ja juomaa saa.

Auringonlasku Schlachten rantapromenadilla

Bernkastelista Xanteniin 17.6.

Aamupalan ja majoituksen maksun jälkeen on aika kiitellä Herr Ries. Hotelli Ursula (mittelmoselferien.de) toimi jälleen loistavasti ja moottoripyörät olivat suojassa talon autotallissa. Tämän päivän matkaohjelmassa on yritys välttää moottoriteitä ja olla joutumatta isojen kaupungien 'pyörteeseen'. Teitä on kuitenkin paljon valittavaksi eikä moottoriteitäkään täysin pystytä välttämään. Yhden kerran jouduttiin tarkistamaan suuntima ja tekemään pieni korjausliike.  Kölniä ja Düsseldorfia ohitettaessa kaistoja on ihan riittävästi seurattavaksi jotta pysyy oikeassa suunnassa.
Tälläkään etapilla emme välty tietöiltä ja moottoritie seisahtuu ja siitä pikkuhiljaa taas lähtee uudelleen etenemään. Päivän lounastaukoa pidetään Serwaysin liikenneasemalla missä BurgerKing ruokkii matkaajat. Tällä matkalla tulee myös tutuksi wc:t joihin pääsee 70 centtiä maksamalla läpi kulkuportista. Tapahtumasta saa kuitin millä sitten vastavuoroisesti saa aseman kahvista/juomasta 50 centtiä alennusta. Kahvikupin hinta n. 3 euroa tuntuu kuitenkin lähtökohtaisesti kalliilta.
Matkan edetessä päiväkin kirkastuu. Tosin, lounasaikaan tullut sadekuuro ei meikäläisiä haitannut. Saavumme perille Xanteniin iltapäivällä n. klo 14 aikaan. Paikka näyttää todella viehättävältä, mutta kuten niin monessa saksalaisessa pienessä kaupungissa, niin täälläkin keskusta on liikenteeltä suljettu. Moottoripyörät parkkiin kadun varteen ja naisväki siitä jalan kohti turisti-infoa kyselemään mahdollista majoitusta. Kaupungissa on skotti-festivaalit ja majoituskapasiteetti lähes käytetty. Kaksi huonetta kuitenkin löytyy ihan keskusaukion ääreltä hotelli Hövelmanista hintaan 108 euroa/2 hh sis. aamupalan. Lisäksi pitää maksaa kaupunkiveroa 1,2 euroa/hlö/yö. Hotelli tarjoaa moottoripyörille parkkeerauksen autotallissa mikä miesväkeä miellytti.


Kaupungista löytyy roomalaisten legioonalaisten jäljiltä arkeologinen puisto. Alue sisältää "ulkoilmamuseon" mm. amfiteatteri ja temppelin pylväitä. Lisäksi olisi ollut myös museorakennus, mutta paikan aukioloaika (klo 18 asti) vs kello, ei enää mahdollistanut sitä. Ulkoaluetta tutkaillessamme yllemme kerääntynyt pilvikin päättää luovuttaa antinsa sateena. On siis aika palata keskustaan. Matkalla poikkeamme kohdalle osuvaan baariin missä meihin suhtaudutaan uteliaan ystävällisesti.

Tripadvisorin mukaan hotellimme ravintola kuuluu paikan kärkikastiin ja niinpä suunnistamme sinne illallistamaan.  Valinta ruokalistalta, yhtä lukuunottamatta (broileri), on kalaa. Kaikkien mielestä ruoka on maukasta ja paikka ansainnut suosituksensa Tripadvisorin sivuilla. Illan päätteeksi katsastamme keskustaa vielä uudelleen ja poikkeamme kellaribaariin mikä sopivasti osuu kohdallemme. Kuten muuallakin Saksassa, niin käynnissä olevat jalkapallon EM-kisat näkyvät täälläkin Saksan lippuina, nauhoina, yleisenä paikan värityksenä etc. Paikka on oikein viehättävä 'kellariympäristö' ja palvelu täälläkin niin ikään uteliaan ystävällistä. Suomalaiset turistit eivät taida olla ihan jokapäiväisiä vieraita edes kesäaikaan.
Jos vaan matka ikinä kulkee Xantenin lähellä, niin ehdottomasti vierailun arvoinen käyntikohde.

Temppeli, Xanten

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Päivä Trierissä 16.6.

Osalle matkassa oleville Bernkastel-Kues on entuudestaan tuttu, joten ei ollut vaikea löytää retkibussin pysäkkiä Kuesin puolelta lähellä entistä rautatieasemaa. Emme olleet ainoita bussin (Feuerer) odottajia vaan pysäkillä oli lisäksemme kymmenkunta eläkeläistä. Bussi saapuu ajallaan ja lippumme kelpaa kuskille.
Matka jatkuu Kuesin puoleista rantaa seuraavaan kylään mistä jälleen lisää matkustajia. Matka etenee tällä tavalla Trieriin saakka ja tarjoaa todella monipuolisen kuvan viiniviljelystä alueella. Viiniviljemien laajuutta ei oikeasti käsitä ennen kuin sen itse näkee. Bussikuski selostaa paikallisoppaan tyyliin koko ajan saksan kielellä, mutta meidän kielitaito ei ihan riitä kaikkea ymmärtämään.

Viiniviljelyksiä

Perillä Trierissä pysähdymme St. Mathiaksen katetdraalille, missä nopea käynti kirkossa sisällä. Iso kirkko, mutta ei mitenkään turhan koristeellinen. Urut näyttivät kyllä melko mahtavilta. Kaupunkikierros jatkuu Amphiteatterin kautta ylös kaupungin näköalapaikalle mistä loistavat näkymät alas. Lopulta bussi vie meidät kaupungille Porta Nigran taakse ja kertoo, että paluumatkalle lähdetään samasta paikasta klo 16:30.
Kaupunkinäkymä ylhäältä

Porta Nigra

Meillä on siis n. 4 tuntia aikaa tutustua kaupunkiin omin päin. Kaupungin kävelykatu on täynnä toinen toistaan houkuttelevampia liikkeitä. Valitettavasti motoristin tavaratilat ovat rajalliset ja vain naisväellä on yhdet puserot lisänä vanhoihin.
Vältämme päivän sadekuurot olemalla lounalla sopivasti ja toisen kerran sateen yllättäessä Trierin Domiin tutustumassa. Trier on Saksan vanhin kaupunki ja roomalaisten 'kädenjäljen' aistii kaupungissa. Paluumatka Bernkastel-Kuesin sujuu samalla tavalla kylien läpi, mutta bussikuski näkee vielä vähän lisävaivaa ajamalla todellisia näköalareittejä ja ilahduttaa näin suomalaisturisteja.
Matkaseurueen naisväki on päättänyt iltaruuaksi nauttia parsaa minkä kausi Saksassa on parhaimmillaan. Bernkastelia ympäri kulkiessa muistiin oli jäänyt ravintola mikä ruokalistassaan mainosti parsa-menyytä. Suuntasimme siis ravintola Germaniaan. Alkufiilis ravintolasta oli vähän epäileväinen, mutta paikan luppoisa isäntä hoiti kyllä homman kympin arvoisesti. Kun naisväki ei osannut päättää viinivalinnasta, niin isäntä toi kaksi pulloa pöytään ja kaatoi niistä maistiaiset ja valinta tehtiin vasta sen jälkeen. Halb trocken Riesling vei jälleen voiton. Alkuruuaksi tuli tilaamatta koko pöytäseurueelle keitto, mikä kaikessa yksinkertaisuudessaan oli maistuvaa. Parsaa hollandaise-kastikkeella kylmäsavulohen kera oli täysin unohtumaton ruoka-kokemus. Ja siis todella hyvää. Miesväki oli myös tyytyväinen omiin kala-annoksiinsa.
Ruokailun jälkeen suuntaamme kohti majapaikkaa, mutta pysähdymme 'lähikapakkaan' katsomaan jalkapalloa (Saksa-Puola). Baarin kellariosa on lähes täynnä saksalaisia kannustamassa omiaan ja baarin etuosassa yksi paikallinen heiluu levottomasti peliä seuraten ja välillä saksaksi kiroten. Poikkeuksellisesti baaritiskin takanakin on naishenkilö 'purkamassa ruuhkaa'. Huomiota herättävää on se, että täällä tupakkaa voi polttaa sisätiloissa ja baaritiskin takana sitä tekee henkilökuntakin. Väliajalla kun kannattajat tulevat selvittämään siihen astisen juomalaskunsa, meiltäkin tarkistetaan olemmeko puolalaisia, heh.
Ei siinä mitään, maassa maan tavalla ja sitä rataa. Huomenna jätämme Bernkastelin taaksemme ja suuntaamme 'ylöspäin' ajatuksella, että seuraava yöpyminen on Xantenissa tai Klevessä. Siitä seuraavan päivän tarinassa.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Päivä Bernkastelissa 15.6.

Guesthouse Ursulan (mittelmoselferien.de) aamupalaan kuuluu lasillinen kuohuviiniä ja sen meidänkin matkaseurue nauttii muiden pöydän antimien lisäksi. Aamupalalla ei lisäksemme ole muita, mutta valmiiksi katettu pöytä antaa olettaa, että myöhäisempiä vierailijoita talossa on. Kesäkuu ei ole ruuhkaisinta loma-aikaa, koska silloin tältä kylältä ei vapaata majoituspaikkaa hevin irtoa.

Saksan vanhin talo

Säätieto lupaa tällekin päivälle sadekuuroja, mutta lähdemme kuitenkin rohkeasti ulos liikkeelle. Poikkeamme turisti-infossa kysymässä onko Trieriin mahdolista tehdä visiittiä bussilla. Selviää, että huomenna torstaina se olisi mahdollista, mutta asia jää harkintaan.
Otamme taksin allemme ja pyydämme kyydin ylös linnaraunioille. Pettymykseksemme raunioilla on rakennustyömää ja alue lähestulkoon kokonaan aidattu. Näkymät silti alas laaksoon ja joelle ovat mahtavat, joten ei ollut turha reissu. Patikoimme takaisin alas kylään (n. 650 m) ja ihailemme samalla viiniviljelyksiä.





Päivän kuluessa teemme päätöksen, että hyppäämme huomenna 'turistibussiin' ja käymme tutustumassa Trieriin. Meille kyllä kerrotaan, että opastus on saksankielinen, mutta emme anna asian häiritä vaan ostamme liput (21 eur/hlö). Lähtö klo 9:30 Kuesin puolelta ja paluu n. klo 17. Riittänee, että olemme sovitussa paikassa sovittuun aikaan aina kun bussi jatkaa matkaansa. Jää nähtäväksi, tulemmeko samalla kyydillä takaisin mutta siitä lisää myöhemmin.







Matkapäivä 14.6. kohti Moselia

Hotelli Ibis Kassel osoittautui oikein sopivaksi yöpymispaikaksi vaikka ei kaupungin keskustassa ollutkaan. Aamiaisen jälkeen oli aika heittää kamat kyytiin ja startata takaisin baanalle mikä oli hotellin välittömässä läheisyydessä (Ausfart Kassel Waldau). Harmaasta aamutaivaasta huolimatta teimme matkaa kohti Marburgia aurinkoisessa säässä. 
Kahvitauon paikka osui Marburgiin mikä oli isompi paikka kuin ajateltiin ja missä varmasti olisi ollut enemmänkin katseltavaa kuin vain nopea pysähdys. Matkaa oli kuitenkin päätetty tehdä ripeään tahtiin ja matka jatkui Koblenziin. Täällä joet Mosel ja Rein yhtyvät, mutta sen syvällisempää tutkielmaa paikasta emme täälläkään tehneet. Pikaisen lounaan jälkeen matka jatkui tietä numero 49 kohti päämääräämme, Bernkastel-Kuesia.

Bernkastel ylhäällä olevine linnaraunioineen

Bernkastelin kirkon torni


Mosel virtaa

Tie nro 49 Koblenzista alaspäin on oiva suunta nähdä koko Moselin jokilaakson kauneus. Näkymän uskoo vasta kun sen omilla silmillään todistaa. Sää suosi matkalaisia mukavasti kunnes lähestyttiin Cochemia. Vähän ennen kylään tuloa ukkoskuuro yllätti. Cochemissa kuitenkin pyörät parkkiin ja kahvitauolle sopivast kohdalle osuvaan kahvilaan. Cochem on turistioppaiden mainostama paikka ja se kyllä näkyi katukuvassakin väen paljoutena. Positiivista oli kuitenkin se,  että moottoripyörille oli erikseen opastettu ilmainen parkki linja-autopysäkkien välittömässä läheisyydessä.
Sade ehti kahvitauon aikana hieman laantuakin mutta sai uutta voimaa lähestulkoon heti kun olimme päässeet takaisin tielle. Tieto, että määränpää häämöttää, auttoi sietämään keliä ja eihän perille ollut enää kuin reilut 50 km.

Olimme informeeranneet hotelli-isäntäämme arvioidusta saapumisajasta ja kun saavuimme perille klo 17:30, niin Herr Ries ilmeistyi välittömästi paikalle ja pyörät saatiin parkkiin autotalliin. Huoneet meille luovutettuaan isäntä poistui paikalta ilmoitettuaan että aamiaista tarjotaan klo 8-10 välisenä aikana. Puolet seurueesta tunsi paikan etukäteen, joten ei ollut ongelmia suunnata kylille juoma- ja ruokapaikan etsintään.
Eilisestä moottoritien jumista selvisi uutisten myötä, että edempänä tiellä oli ollut peräänajo-onnettomuus.
Tässä kohtaa 'päiväkirjaa' voi harmiksensa todeta, että nettiyhteydet ovat paikan päällä jokseenkin huonot ja kuvien lataaminen tuskallisen työlästä, joten niitä sitten päivitellään myöhemmin.

Parsa-aika parhaimmillaan

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Matkapäivä Saksassa 13.6.

Klo 8 paikallista aikaa Finnlinesin saattoauto saattaa matkalaiset ulos laivasta. Lähtijöitä on monta joten ottaa aikansa että päästään kunnolla matkaan.
Johtuuko sitten maanantai-päivästä, mutta kulkijaa ja sitä myöten liikennettä, on todella paljon. Päivään ei montaa pysähdystä mahdu, mutta aamupäivän kahvit käydään juomassa Lüneburgissa (vanha Hansakaupunki) ja sieltä matka jatkuu Celleen. Lounasta nauttiessa muodostuu päätös siirtyä moottoribaanalle jotta matkaa saadaan etenemään toivotusti. Monen mutkan kautta (emmekä siis eksynyt) ja erinäisten tietyömaiden jälkeen moottoribaana aukeaa edessä. Koko meidän neljän hengen retkikunta ällistelee rekkojen määrää moottoritiellä sekä moottoritien varressa olevilla levähdysalueilla. Onko kyseessä rekkojen kokoontumisajot?! No ei varmasti, mutta paljon niitä on.

Saksasta löytyy vielä ESSO

Sadepilvetkin luovuttavat lastinsa retkeläisten niskaan ja poikkeamme kahvitauolle moottoritien kupeeseen. Päätämme jatkaa matkaa Kasseliin asti ja palaamme moottoritien vilinään. Sadetta saadaan ja salamakin pari kertaa välähtää. N. 20 km ennen Kasselin ramppia, liikenne moottoritiellä pysähtyy kaikilla kolmella kaistalla. Syynä ilmeisesti vain liikennemäärät ja tietyöt. Matelemme eteenpäin ja viimein pääsemme ajamaan Kasselin pohjoiselle rampille.
Tämäkin kaupunki vaikuttaa isolta ja  vilkkaalta, mutta hotellimme ei onneksi ole keskustassa. Kirjaudumme sisään hotelliin klo 18:30 missä voi vain todeta että olihan päivä!
Säätieto lupaa huomisellekin sadetta mutta eiköhän sitä silti Bernkasteliin päästä.
Gute Nacht und bis Morgen!


sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Matkapäivä laivalla 12.6.

Ensimmäiseksi pitää todeta että laiva on todella siisti ja toimiva. Myös eilen illalla nautittu illallinen maistui kaikille. Samoin eväs tämän päivän brunssilla. Tuuliolosuhteista huolimatta laiva on kulkenut vakaasti kohti Saksaa. Miesten kokemukset saunasta eivät oikein suomalaisittain olleet kohdallaan koska kiukaan vastukset olivat rikki ja löylyt sen mukaiset. Hintataso laivalla on kohtuullinen; oluen ja kuohuviinin saa alle viidellä eurolla (koko plo n. 18 euroa). Finnlinesin star-club kortillakin tietyistä juomista saa vielä hinta-alea.
Tällä retkellä matkustajia on viihdyttänyt juontajapari jolle olemme jo ryhmänä tulleet tutuksi. Eilen illalla valitsimme baarin ainoan vapaan pöydän ja seuraavaksi naisväki huomasi laulavansa karaokea antaumuksella. Tämän matkapäivän ohjelmassa puolestaan oli tunnusmusiikkivisa jossa oikeasta vastauksesta sai arpalipun kulhoon. Johtuiko sitten arpalippujen lukuisasta määrästä mutta molemmat kuohuviinipalkinnot osuivat arvonnassa meille. Reilu peli -meiningillä toinen pullo arvottiin kuitenkin uuteen osoitteeseen. Ja hyvä niin. Henkilökunta on mukavaa.


Ruokailukokemusten jälkeen ateriapakettia voi lämpimästi suositella ostettavaksi jos/kun joskus ylität Finnlinesilla Suomesta Saksaan. Ainoa asia mikä hivenen ärsyttää ja toisaalta ihmetyttää, on saksalaisten kanssamatkustajien osaamattomuus odottaa jonossa vuoroansa.
Sitä mukaa kun alus lähestyy määränpäätä, niin taivaskin on synkentynyt. Mielenkiinnolla odotamme millaisessa säässä matkamme huomenna etenee.


lauantai 11. kesäkuuta 2016

Valmiina matkaan 11.6.2016




Matkan odotusta

Vielä reilu viikko työsarkaa ennen loman alkua ja moottoripyörämatkalle lähtöä. Tällä kertaa kohteena on Saksa ja Mosel-joen maisemat. Matkan aloitus tehdään Finnlinesilla Helsingistä Travemündeen.

Vuosien aikana on tullut käytyä Ruotsin kautta Tanskassa ja Norjassa ja tällä kertaa ajatus matkasta Etelä-Ruotsin ja Tanskan kautta Saksaan ei houkutellut. Matkamessujen aikaan löytyi kohtuuhintainen edestakainen ylitys Helsingistä Saksaan joten nyt testataan ensimmäisen kerran tällaista vaihtoehtoa.

Tarkoitus on tämän blogin kautta pitää "matkapäiväkirjaa" jotta tarina valmistuu sitä mukaa kun matkakin etenee.

Tapaamisiin netissä!




Odotusta terminaalissa



Lähtöpäivä koittaa tuulisena ja kylmänä.
Matkaseurueemme toinen pariskunta rantautui eilen perjantaina Vesilahteen ja tänään yhteinen startti klo 11:15 kohti Helsinkiä ja Vuosaaren Hansaterminaalia. Ei mitenkään yllätä, että ennen Iittalaa jo saatiin pieni sadekuuro niskaamme, mutta se onneksi hyvin lyhytaikainen harmi.
Matkalla pikainen kahvitauko Hämeenlinnassa jälkikasvun luona ja matka jatkuu kohti Helsinkiä. Tankit täytetään Keimolanportissa; Saksan maalla kun ei ole odotettavissa edullisempia bensahintoja. Opasteet Vuosaaren satamaan ovat hyvät ja perille lähtöselvitykseen n. klo 14 löydetään eksymättä. Jonossa on muitakin motoristeja
(ainakin 25 pyöräkuntaa). Plussat Finnlinesille siitä, että klo 15 tulee 'johtoauto' mikä saattaa motoristit laivaan ja kannelle 7.

Helsinkiä ei enää laivan kannelta näy


Menomatkalla meitä palvelee 2 hengen hytit kannella 9 ja ensivaikutelma asumuksesta ihan jees. Kotiin unohtunut matkahiustenkuivainkaan ei harmita, kun wc/kylpyhuoneessa on hiustenkuivain. Laiva starttaa liikkeelle klo 17 ja hieman jännittää minkälaista puhuria ja keikutusta on luvassa kun matkallakin tuulen tunsi pyörän kyydissä.

Täältä tullaan Saksa!






Kuten niin usein ennenkin, lähtöpä 




torstai 2. kesäkuuta 2016

Testaamme varusteita

Testasimme matkalla uudet kypärät



Schuberth ja Nolan
























siitä myöhemmin ....


Tapaamisiin netissä!